Tapahtumakuvauksessa kevyesti: Miten Lvngroom välittää tunnelmaa tapahtumista?


Jaa linkki

Osallistuimme firman roolissa ja Lvngroomin henkiset hatut päässä CMAD Finlandin tapahtumaan Jyväskylässä. Olimme alun perin menossa paikalle vain ja ainoastaan turisteina, eli tavallisena semmakansana, mutta kun kerran pyydettiin valokuvaamaan ja vastineeksi luvattiin kahvitunnille tilaa rollupin pystyttämiseen, niin sillä sitä sitten mentiin.

Tarkoituksena oli valokuvata tapahtumaa ja jakaa sieltä kuvia sosiaaliseen mediaan. Tietysti sitä kuvastoa tuli sen verran, että tarkoituksena olisi ihan ajan kanssa käsitellä muutama ihan kunnollinenkin tapahtumakuva järjestävän tahon käyttöön. Pääpaino kuitenkin oli tuottaa kuvallista sisältöä Facebookiin, Instagramiin ja Twitteriin. Kuvia jakaessa sainkin sitten muutaman kysymyksen siitä, miten ja millä välineillä niitä kuvia tapahtumasta jakelen. Tällä kertaa avaankin tässä kirjoituksessa sitä omaa kalustoamme ja työnkulkua.

DSC_8602

Vaikka kalusto elää koko ajan hieman ja kuvien käsittely ja säätäminen ovat eri tapahtumissa erilaista, perussetti on kuitenkin hyvin suoraviivainen. Lisäksi se, mihin ja miten kuvia jaetaan, määrittää paljon työnkulkua. On aivan eri asia tehdä nopeita päivityksiä Instagramiin jatkuvalla syötöllä, kuin ladata tapahtuman omaan Flickr-kansioon päivän parhaita otoksia kerran tai kaksi päivässä. Kuvia kohtaan on täysin erilaiset vaatimukset ja odotukset. Kun Instagramiin ja Twitteriin pyritään jakamaan nopeasti tunnelmaa tapahtumasta sen edetessä, kuvan käsittelylle on täysin erilaiset kriteerit kuin suuremman gallerian kohdalla.

Kalustona meillä on kulkenut tähän asti Nikon D750, Nikon D7000, Sony NEX-5T ja GoPro Hero 3+. Nämä olivat mukana niin tämän vuoden CMAD Finlandin tapahtumassa, kuin kesällä Baltic Jazzissa. Jatkossa D7000 vaihtuu toiseen D750-runkoon. Lisäksi olennaisena apuna nopeaan jakamiseen on tabletit ja älypuhelimet, jotka meidän tapauksessa ovat Sonyn Xperia Z3-perhettä. Näillä kuvan voi nopeasti säätää ja lähettää eteenpäin sosiaaliseen mediaan suoraan niiltä sijoilta, missä kuva on otettu. Lisäksi tietysti mukana kulkee läppärit, joista molemmat ovat kosketusnäytöllä varustettuja ja jotka saa irrotettua näppäimistöstään ja käytettyä tablettina.

_DSC2719

Kameroissa tärkeää nopeaa someen jakamista tehdessä on se, että kuvat saa helposti ja nopeasti siirrettyä kameralta eteenpäin. Meidän tapauksessa kuvat siirretään kameroilta langattomasti kännykälle tai tabletille. Tämä on erittäin mukavaa silloin, kun ei ole mahdollista rauhassa siirrellä kortteja tai muuten tilaa toimia ”manuaalisesti”. D750 on varustettu sisäänrakennetulla wifillä, samoin GoPro ja Sony NEX-5T, mutta Nikon D7000 ei. Tämän takia D7000 käyttöön olemme hankkineet EyeFi:n wifi-yhteydellä varustetun kortin. Sillä kuvien siirtäminen ei ole aivan yhtä nopeaa ja helppoa kuin sisäänrakennetuilla ratkaisuilla, mutta se on silti kätevämpää kuin muistikorttien siirtely.

Vaihtoehtoisesti voi käyttää ns. OTG-kortinlukijaa puhelimeen kytkettynä. Kyseessä on kortinlukija, josta löytyy puhelimeen sopiva johto ja minkä puhelin näkee ulkoisena tallennustilana. Tällaisessa tapauksessa kortinlukijan pitää olla sellainen, jossa on sopiva piuhan pää ja johon menee oikeanlaiset muistikortit. Vaihtoehtoisesti voi myös käyttää kamerassa muistikorttisovittimella MicroSD-korttia, jos kännykkä tai tabletti mahdollistaa sellaisen käyttämisen. Tällöin kuitenkin sen pienen muistikortin siirtäminen kamerasta älylaitteeseen tuo turhan suuria riskitekijöitä mukanaan: kortti voi tippua ja hukkua tai hajota, älylaitteen korttipaikka saattaa pahimmillaan olla kannen JA akun alla, eli laitteelle ja sen osille saattaa käydä jotain puuhastellessa. Tästä syystä me olemme kokeneet langattoman kuvien siirtämisen kätevimpänä.

Kun langaton yhteys on luotu ja kameralla olevista kuvista on valittu ne sopivimmat ja ladattu ne älylaitteelle, on vuorossa kuvien säätäminen. Suoraan kamerasta saa todella harvoin sitä parasta kuvaa, eli kuvia tulee vähintäänkin säätää. Tähän hommaan tarjolla on vaikka kuinka paljon erilaisia sovelluksia, mutta meille sopivimmiksi ovat osoittautuneet Lightroom Mobile ja Snapseed (Androidille ja iLaitteille). Näistä jälkimmäinen tuntuu osuvan käyttöön yhä useammin, joskin Lightroomin ominaisuudet ovat hieman laajemmat. Snapseed kuitenkin tekee laadullisesti varsin hyvää jälkeä Facebookiin, Twitteriin, Instagramiin ja muualle sosiaaliseen mediaan jaettavia kuvia ajatellen. Lightroom taas tuottaa varmemmin esimerkiksi Flickrin tai 500px kaltaisten ”vakavampien palveluiden” tarpeisiin sopivia kuvia. Kuitenkin näihin kahteen viimeksi mainittuun käsittelen kuvat mieluiten ihan tietokoneella ja ”kunnon” työkaluilla.

Snapseedilla kuvaan on todella helppo tehdä perussäädöt ja tarvittaessa vähän erikoisempaakin käsittelyä. Useimmiten kuitenkin käsittelemme kuvat Snapseedissä perussäätöjä käyttäen. Jos kuva on kaikin puolin onnistunut kamerassa, sen käsittelyyn ja tallentamiseen menee noin 5-10 sekuntia. Sen jälkeen kuvan voi jakaa sosiaaliseen mediaan. Tietysti kuvan voisi jakaa suoraan Snapseedistä, mutta tallennan mieluiten kuvan muokkauksen ja säätämisen jälkeen laitteelle, koska voin sitä samaa kuvaa jakaa laitteelta eri palveluihin ilman, että joudun yhtä palvelua varten tallennettua kuvaa sovittamaan toiseen palveluun. Kuvanlaatu pysyy tällöin ainakin teoriassa parempana.

DSC_0928-5

Esimerkiksi CMAD Finlandin tapahtumassa ilmoittautumisen, aamukahvien ja kahden ensimmäisen aamun puhujan jälkeen siirsin noin 170 kuvaa kameralta tabletille, tein pikaiset säädöt ja kevyen käsittelyn noin 40 kuvalle ja jaoin ne Facebookiin. Tähän kuluneesta eniten aikaa kului kuvien siirtämiseen kameralta tabletille, toiseksi eniten kuvien lataamiseen 4G verkon yli tabletilta Facebookiin ja kuvien valitsemiseenkin meni enemmän aikaa kuin niiden käsittelyyn. Kaikki tämä häiritsemättä yleisöä ja portaalla istuessa.

Mainitsin aiemmin läppärit, jotka saa myös tableteiksi. Itselläni on käytössä Microsoft Surface Pro 3. Kyseessä on täysiverinen Windows 10 tietokone (i7, 8GB, 256GB, jne.), joka on enemmänkin tabletti, johon saa kiinnitettyä myös näppäimistön. Tietysti matkaan löytyy myös langaton hiiri. Tällä koneella voin tehdä täysin samalla tavalla kuvankäsittelyä kuin tavallisella läppärillä. Aiemmin käytössäni oli Sony Vaio Pro 13, jossa siinäkin oli kosketusnäyttö, joskin se on perinteinen läppäri noin muuten. Huomautan vielä sen verran, että aikaisemmin Vaio, nyt Surface Pro 3 toimii tietokoneena, jolla teen töitä päivittäin. Reissussa läppärinä ja toimistolla ulkoiseen näyttöön, näppikseen ja hiireen liitettynä. Se, missä tabletiksi taipuva tai irtoava tietokone nousee arvoonsa, on omalla kohdallani tilanteet, joissa kaipaa tablettimaista mobiiliutta ja joustavuutta, mutta tietokoneen tehoja niin raudan, kuin ohjelmistojen puolelta. Tietenkin ihan tavallisellakin läppärillä homma luonnistuu, mutta omalla kohdallani tablettimaisuus ja kynäohjaus sopivat paremmin vaikkapa portailla istuessa säätämiseen, kuin perinteinen läppäri. Kyse on puhtaasti omista mieltymyksistä ja tottumuksista, mutta kehotan ainakin kokeilemaan tablettimaista tietokonetta joskus.

CMAD Finlandin tapahtumassa emme käyttäneet lopulta GoProta ollenkaan, ei löytynyt sopivaa juttua, johon se olisi ollut passeli. Toisaalta esimerkiksi Baltic Jazzeissa oli kiva jättää kamera yksinään tekemään timelapse-videota lavan rakentamisesta ja purkamisesta, sekä ihmismassojen liikkeistä alueella. Tällaiseen tabletti on luonnollisesti hyvä apuväline, koska kameraa kuitenkin ohjataan pääosin mobiilisovelluksella ja isommalta näytöltä kameran suoristaminen ja rajauksen tekeminen on helpompaa. Pienen toimintakameran kanssa saa myös helpommin kiinnostavia kuvakulmia, joskin kuvanlaatu ei aina välttämättä ole parasta. Silti, en olisi koskaan saanut kuvaa rumpalista bassorumpujen välistä lattialta ylöspäin, jos ei GoProta sinne olisi työntänyt.

Hankintalista on tietenkin pitkä, koska taitojen karttuessa tarpeetkin, tai ainakin halut, kasvavat kummasti. Olemme tehneet myös videokuvausta ja sitä silmällä pitäen löytyykin jo esimerkiksi Roden VideoMic, Rode smartLAV+, Rode Lavalier, monia muita mikrofoneja ja äänentallentimia, sekä ties mitä muuta kivaa. Videoidenkin suhteen toimii hyvin pitkälle sama työnkulku, kuin kuville: siirto mobiililaitteelle, missä pikainen editointi ja säätäminen, sekä siitä someen jakaminen. Valitettavasti Nikonin oma sovellus ei siirrä videoita, mutta tähänkin löytyy ratkaisu joko muistikorttien kanssa pelaamisesta tai EyeFi:n uusista korteista. Tableteille ja älypuhelimille löytyy jo riittävän laadukkaita videoeditointiin tarkoitettuja sovelluksia, että voi somevideoita tehdä nopeasti. Tietysti videoissakin, ehkä erityisesti videoissa, pätee se fakta, että mitä valmiimpaa ja parempaa materiaalia suoraan kamerasta löytyy, sitä nopeammin jaa paremman lopputuloksen myös someen.

_DSC9883

Tulevaisuudessa siintää lisää mikrofoneja, äänentallentimia, jalustoja ja myös kameroita. Vaikka Sonyn A7Smk2 houkutteleekin, niin sen hinta asettuu sellaiseksi, ettei sitä viitsi hankkia pelkästään videokäyttöön. Pärjäämme vielä varsin hyvin Nikon D750 kameroilla ja niille hankituilla objektiiveilla, että kokonaan uuteen ekosysteemiin loikkaaminen ei juuri nyt vaikuta järkevältä. Silti ei ole mitään estettä vaihtaa merkkiä, jos tilanne sopivasti muuttuu. Koen tärkeämpänä kelvollisten työkalujen käyttämisen, kuin väkisin merkkiuskollisena pysymisen. Kuitenkin tähän rinnalle on mielessä kiilannut Olympus. Videokuvaus mielessä Olympuksen OM-D E-M5 Mark 2 vaikuttaa hyvin kiinnostavalta. Kyseessä on pieni peilitön järjestelmäkameran runko. Kaikkein kiinnostavinta kamerassa on sen videokuvausominaisuudet ja 5-akselinen runkoon sisäänrakennettu kuvanvakaaja. Olen jo pari kertaa käynyt kokeilemassa kyseistä kameraa ja kuvanvakaaja on joka kerta yllättänyt positiivisesti. Lisäksi kyseisen kameran hinta asettuu sellaiselle tasolle, että sitä voisi miettiä jo nykyisen Sony NEX5-T:n korvaajana videokuvauksen apulaisena ja kevyenä reissukamerana valokuvaamiseenkin. Tietysti Surface Pro 4 ja Surface Book houkuttelisivat. 😉

Kuten jo alussa sanoin, elää käyttämämme kokonaisuus koko ajan, niin laitteiden kuin ohjelmistojen puolesta. Työskentelytavat elävät samalla sen mukaan, miten taidot karttuvat, löytää uusia juttuja ja sitä kautta uusia välineitä. Kuvaushommissa parasta on se, että koko ajan oppii uutta. Se voi olla pieniä juttuja, suuria juttuja tai jopa koko oman filosofian muuttuminen voi joskus tulla eteen. Tämän lisäksi tekniikka kehittyy koko ajan ja tuo uusia mahdollisuuksia. Vaikka valokuvaamisessa, ja videokuvaamisessakin, kyse on vain ja ainoastaan valosta ja sen vangitsemisesta, tekniikka on tuonut niin paljon mahdollisuuksia siihen hommaan.

Itselleni työtavat ja -tekniikat eivät ole mitään sellaisia asioita, jotka olisivat absoluuttisen oikeita. Pyrin oppimaan ja löytämään jotain uutta koko ajan. Jos heräsi jotain kysymyksiä, niin kysykää rohkeasti kommenteissa, jossain somessa tai vaikka ihan hihasta vetäen. Kuulen myös mielelläni millaisia työskentelytapoja ja välinevalintoja muillakin on. Todennäköisesti löydän itselleni jotain uutta.

Loppuun haluan  vielä lisätä, että yhdestäkään tämän artikkelin linkin klikkauksesta me emme saa rahaa. Linkit ovat valikoituneet sen mukaan, mitkä parhaiten kuvaavat sitä mihin linkki on liitetty ja linkki on liitetty vain silloin, kun mielestäni sille on syynsä. Eli linkki löytyy, kun mainitsemani väline tai sovellus on linkin arvoinen.

/Karri

Muokkaus 28.01.2016: Lisätty video Snapseedissä kuvan säätämisestä.


Jaa linkki

Trackbacks/Pingbacks

  1. Tapahtumapäivitystä valokuvaten iloisena epämukavuusalueella - Karvanaama.com - […] Lvngroomin blogiin aiheesta tapahtumaraportointi ja erityisesti valokuvallisesta osasta sitä toimintaa. Filosofiamme […]

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.