Tekijänoikeudet ja niistä piittaamattomat somen kuvakisat


Jaa linkki

Jo jonkin aikaa yritykset ovat innoissaan käyttäneen kuvakilpailuita markkinointivälineinä. Niiden järjestäminen ja markkinointi on helppoa ja niitä on järjestetty jo vuosia hyvällä menestyksellä. Se, mikä tänään on toisin, on tapa osallistua kilpailuihin. Valitettavan usein yritykset eivät itse ota selvää säännöistä ja siitä miten ne käyvät yksiin tekijänoikeuslain kanssa. Kaikkein yleisintä on se, että kilpailun järjestäminen annetaan ulkopuoliselle mediatoimistolle, joka samalla kaavalla ja samoilla työkaluilla hoitavat kilpailun toteutuksen, eikä heilläkään ole asiantuntemusta saati kiinnostusta tutkia mitä tekijänoikeuslaki sanoo kilpailun säännöistä.

11372388_106844266321500_1427548160_nYleisimmin kilpailusäännöissä mainitaan, että kilpailuun osallistutaan Twitterissä, Facebookissa ja Intstagramissa laittamalla kuvan perään kilpailun hashtag, eli tunniste. Tämä on ehdottomasti hyvä tapa helposti saada kuva mukaan kilpailuun, mutta suurin ongelma tässä on se, että yritykset kilpailusäännöissä mainitsevat lähes poikkeuksetta, että hashtagilla merkattu ja siten kilpailuun osallistuva kuva on sen jälkeen yrityksen vapaassa käytössä heidän markkinointiinsa. Tässä on useitakin niin moraalisia kuin laillisiakin ongelmia. Ensinnäkin, hashtag, eli tunniste ei ole riittävän yksilöllinen, jotta voisi täydellä varmuudella olettaa kaikkien käyttäjien osallistuvan juuri kilpailuun sitä käyttäessään. Toisekseen kilpailun sääntöjä ei ole sidottu jokaiseen hashtagaukseen, eli moni kilpailuun osallistuva saattaa kuulla kilpailusta tuon merkitsemisen kautta, ei järjestäjän kautta. Silloin osallistuja ei useimmiten edes tiedä kilpailun säännöistä.

Hashtagilla, eli tunnisteella kuvan merkitseminen ei ole lain silmissä sitoutuminen, varsinkaan kuvan oikeuksien luovuttamiseen. Kilpailusäännöissä mainitut kuvan oikeuksien siirtymiset ovat lisäksi usein niin tulkinnanvaraisia, ettei moisia lausekkeita voisi mihinkään ”oikeaan” sopimukseen laittaa. On siis outoa, että yritykset, niin asiakkaat kuin nämä mediatoimistot, ovat valmiita ottamaan sen riskin, että joku jossain vaiheessa haastaa sopimuksen pitävyyden oikeudessa asti.

Kyselin aiheeseen liittyen parilta tekijänoikeuslainsäädäntöön perehtyneeltä tutulta lakimieheltä heidän mielipiteitään muutamien kuvakilpailuiden säännöistä. Sääntöjä pidettiin jos ei pöyristyttävinä niin vähintäänkin naurettavina. Hashtagilla kuvan oikeuksien luovuttamista pidettiin hyvin arveluttavana. Tunnisteen käyttöä sopimusoikeudellisena allekirjoituksena, eli sopimuksen hyväksymisenä, ei pidetty sellaisena joka tulisi pitämään oikeudessa. Lisäksi kuvakilpailuiden säännöt yleensäkin vaikuttivat ”kotikutoisilta ja tekijänoikeuslakia tuntemattomien ihmisten puuhasteluilta”.

Teknisesti kilpailut toteutetaan usein valmiilla, kansainvälisillä työkaluilla. Nämä keräävät kilpailun aikana valituista some-palveluista kuvia omaan tietokantaansa. Ajoittain kaikki kuvaan liittyvä muu tieto, kuten kuvaaja, alkuperäinen kuvan sijainti sekä siihen liittyvät kuvatekstit katoavat kokonaan kuvasta. Tällöin päästään jo napikkain tekijänoikeuslaissa kahden kohdan kanssa. Ensinnäkin, kun kuvia näytetään kilpailun järjestäjän nettisivuilla niin, että kuvat on irrotettu alkuperäisestä yhteydestä ja ne ladataan kilpailussa käytettävän palvelun/sovelluksen rakentamasta tietokannasta (esim Amazonin pilvipalvelusta), kuva on irrotettu alkuperäisestä lähteestä ja siitä näytetään kopiota. Lain mukaan kuva pitäisi aina näyttää alkuperäisestä lähteestä tai siitä pitäisi ilmetä kuvan alkuperäinen esityspaikka. Lisäksi oletus, että hashtagilla olisi voitu saada kuvan käyttö- ja esitysoikeudet on edelleen väärä.

Kun jonkun valokuvaa esitetään, sen alkuperäinen lähde pitää aina mainita, samoin kuin kuvan ottaja. Tähän ei riitä esimerkiksi se, että mainitaan kuvan ottaneen henkilön verkossa käyttämä nimimerkki, vaan hänen koko nimensä pitäisi ilmetä esitettävän kuvan mukana. Kuvista kerättävä tietokanta kilpailun aikana ja kuvien esittäminen sieltä ei myöskään ota huomion sitä, että kuvaaja on saattanut kilpailun aikana muuttaa mielipidettään kilpailuun osallistumisesta. Eli kuva on jo kopioitu kerran kolmannen osapuolen toimesta ja kilpailija poistaa hashtagin, eli ei haluakaan osallistua kilpailuun. Hänellä on tähän täysi oikeus, mutta vajavaisen teknisen toteutuksen takia kuva jää edelleen osaksi kilpailua.

Kilpailuja on paljon ja yllättävän usein käytetään samaa kaavaa niin säännöissä kuin niiden kysymyksiin vastaamisessa. Vastauksista voikin jo päätellä mikä mediatoimisto on kilpailun taustalla. Yleensä toivotaan, että somessa keskustelu jää sikseen, kun mainitaan asiasta tarkistetun lakimieheltä ja hänen näyttäneen vihreää valoa. Jos näin on tehty, herää kysymys siitä, tunteeko kyseinen lakimies tekijänoikeuslakia ja sen tulkintaa. On mielenkiintoista, että ns. korporaatiojuristin kanta esimerkiksi hashtagilla otettuihin oikeuksiin on päinvastainen kuin tekijänoikeuslakiin erikoistuneilla lakimiehillä. Myös se, että lakimies pitää kilpailun vajavaista säännöstöä riittävänä kuulostaa erikoiselta. Lisäksi se, että mediatoimisto, joka on saanut toisien kilpailuiden kautta kritiikkiä kilpailusäännöistä, ei viitsi nähdä vaivaa sääntöjen päivittämiseen tekijänoikeuslakia vastaavaksi, on mielestäni aika suuri ja liehuva punainen varoituslippu.

Google on tässäkin asiassa loistava apuri. Puhumattakaan yhteydenotosta alan etujärjestöihin ja alaa tuntevaan lakimieheen. Vaikka kustannukset ovat ensimmäisellä kerralla hieman korkeammat, voi olla varma, että ne kerran alan ammattilaisten tarkistamat säännöt ovat sitten seuraavallakin kerralla varmasti kunnossa. Esimerkiksi Finnfoto Ry:llä on hyvä työkalupakki nettisivuillaan, josta voi ilmaiseksi ladata niin kuvasopimuksien kuin kilpailusääntöjen runkoja. Väitän myös, että niin Finnfoto kuin muutkin alan järjestöt, sekä tekijänoikeusjärjestöt mielellään auttavat sääntöjen säätämisessä niin, että ne eivät herätä kysymyksiä tai pahimmillaan ole lain ja sen hengen vastaisia. Usein myös pelkkä tekijänoikeuslain läpikäyminen auttaa säätämään omituisuuksia lähemmäksi sitä, millaiset sääntöjen pitäisi olla.

Kesän positiivisin tapaus kivakilpailujen osalta oli Tikkurilan maalitehdas. Heillä oli hashtagilla oikeudet varastava lauseke säännöissä, mutta asian noustua esille Twitterissä, he korjasivat lakimiehensä avustuksella sanamuota niin, että se vastaa lain henkeä. He eivät lähteneet väittelemään ja väheksymään asian asiallisesti esiin nostaneita tahoja, vaan selvittivät asian ja lopuksi pahoittelivat JA kiittivät asiasta huomauttaneita.

/Karri


Jaa linkki

Trackbacks/Pingbacks

  1. Miksi en käytä someen kuvia jakaessani #visitXXXXX hashtageja. - Karvanaama.com - […] aiemmin kirjoittanut aiheesta #häsälläoikeudet, eli miten eri kaupallsiet tahot pyrkivät ottamaan itselleen someen laitettujen kuvien käyttö- […]

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.