Asiakaspalvelu on asiakaspalvelua kaikkialla


Jaa linkki

Olen yksityisautoilija henkeen ja vereen, myönnän sen ja myönnän myös sen, että pitäisi käyttää julkista liikennettä huomattavasti aktiivisemmin. Mutta eilen jouduin sattuneista syistä lähtemään bussilla liikenteeseen ”naapurikylään”. Onneksi Karri oli kehottanut minua lataamaan sovelluksen, josta selvisi hyvinkin kätevästi millä linja-autoilla, miltä pysäkeiltä ja mihin aikaan pääsen juuri oikeaan osoitteeseen. Andropas toimi siis hienosti, kiitokset siitä!

Linja-autossa maksoin oman matkani matkakortilla ja poikani käteisellä (on juuri täyttänyt 7 vuotta ja joutui nyt siis ensimmäistä kertaa maksamaan matkastaan). Kuljettaja oli hyvin ystävällinen eikä kiirehtinyt, vaikka me sohlattiin siinä maksutilanteessa ihan kiitettävästi. Vielä tarkisti minulta, että yhtä lastenlippuahan tässä oltiin ostamassa ja katseellaan toivotti hyvää matkaa. Tämäkin asiakaspalvelutilanne toimi mainiosti ja uskallan ehkä uudestaankin matkustaa Martinlaaksosta Myyrmäkeen linja-autolla.

Tämän jälkeen kävimme nopeasti syömässä Subit Myyrmannin Subwayssa. Koska poikani on hieman kranttu mausteiden suhteen, jouduin konsultoimaan Subin myyjän kanssa täytteistä ekstrapaljon. Hän auttoi minkä vaan kykeni, todella ystävällisesti. Maksutilanteessa minulla oli vielä leimakortti, joka olisi vaatinut kaksi erillistä maksua meidän aterioista jotta olisimme saaneet kortin tarjoaman hyödyn. Hetken mietittiin myyjän kanssa mitä tehdä, ja itselläni ei ollenkaan aivot toimineet jännittävän bussimatkan jälkeen. Usein jostain syystä nuoret naiset ovat palvelualoilla kovin joustamattomia, seuraavat sääntöjä prikulleen ja eivät osoita minkäänlaista ymmärrystä esimerkiksi pienen lapsen kanssa säätävää tuskastunutta äitiä kohtaan. Mutta tämä Subin myyjä sanoikin, että pistetään vaan kaikki samaan, että eihän sillä nyt mitään väliä ole. Minä kiitin hyvästä palvelusta ja söimme iloisin mielin ateriamme.

Tämän jälkeen suuntasimme BR-Leluun ostamaan pojan kaverille synttärilahjaa. Siellä hieman viroon taittava nuorehko nainen hymyili iloisesti astuessamme liikkeeseen sisään ja sama loistava palvelu jatkui myös maksaessamme valitsemamme lahjan. Siitäkin jäi loistava fiilis.

Sitten suuntasimme synttäreille, josta minä palasin takaisin Myyrmanniin kuluttamaan aikaani juhlien ajaksi. Kävin muutamassa eri liikkeessä, joista sain ihan ookoo palvelua, mutta nuo tilanteet eivät erityisesti jääneet mieleeni. Lopuksi suuntasin Clas Ohlsoniin josta ostin huopakyniä Karrin pyynnöstä. Selostin jotain small talkia vastaavaa höpinää kassalla. Nuori nainen kassalla tuijotti minua tyhjällä katseella, sanoi hinnan, otti maksun ja hymyili tyhjällä ilmeellä minulle. Ei mitään reaktiota minun aloittamaani small talkiin. Lähdin sieltä, tuntien itseni todella typeräksi.

Mitä tällä on sosiaalisen median ja viestinnän kanssa tekemistä? Loppujen lopuksihan asiakaspalvelu on aina asiakaspalvelua. Eri paikoissa on luonnollisesti eri pelisäännöt, mutta lähtökohtana kuitenkin pitäisi olla se, että asiakasta kuunnellaan ja hänen juttuihinsa reagoidaan. Ja väitän, että small talk on vähintään yhtä tärkeää kuin itse asiasisältö. Oli kyseessä lehdistötiedote, sosiaalisen median kautta käyty keskustelu tai ihan livenä tapahtuva asiakaspalvelutilanne. Minusta hyvä asiakaspalvelija haistelee tilannetta ja ymmärtää kenen kanssa pitäisi jutustella, ja ketkä haluavat vaan hoitaa ostoksensa ilman lisäjutustelua. Ja asiakaspalvelijan pitäisi taipua asiakkaan ”hajun” mukaisesti.

Laura

satama


Jaa linkki

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.